X
GO
da-DKkl-GL
SIK-p oqaluttuarisaanerani taasassat ilaat


Sulisartut kattuffiata pileqqaarneranik pingaarutaanillu inuillu tassani malunnaateqarsimasut ilannguinik taasassat.

 

SIK-p ataatsimeersuarnera siulleq pivoq ulloq 2. juuli 1956 illoqarfinni 13-ini sulisartut (imaluunniit ”laajaasartut”) peqatigiiffiisa aallartitaat peqataasoralugit. Allagaatini siullerni kattuffik ”Kalaallit Nunaanni Sulisartut Kattuffiannik” kalaallisut taaneqarpoq. 1978-imili SIK-mik (Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat-nik) ateqalernissani tikillugu taaguutigaa ”GAS”, tassa "Grønlands Arbejder Sammenslutning"-ip naalisarnera.

Ataatsimeersuarneq kattuffimmik pilersitsiviusoq Landsrådip ataatsimiittarfiani Nuummiittumi ingerlanneqarpoq siulersortigalugu kattuffiup siulittaasoqqaava, allaffimmioq Lars Svendsen.

Pilersitsinerli tamanna sioqqullugu siulersuisuunerugallartut atuussimapput taamanikkut sinerissami fastlejetut sulisorineqartut peqatigiiffiisa katersornerisigut kattuffissamik piareersaallutik. Piareersaa­nermi siunnersortaalluarsimavoq taamani Danmarkimi sulisartut peqatigiiffeqarneranni ingerlatseqataasoq politikeri socialdemokratiusoq, qillertoqqerisoq Carl P. Jensen.

Tamatuma kingorna SIK Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni nukittuumik akuuleriartorpoq.

SIK isumaqatiginiartakkatut illua’tungeralugu inuiaqatigiinni iluarsaaqqinnerit malunnaatillit arlallit naammassineqarput: Sulisartut akissarsiaat sulinerminnilu atugarisaat pillugit isumaqatigiissutit siulliit atuutilerput. Tassani taasariaqarpoq arnat angutillu naligiimmik akissarsiaqartinneqarnissaat isumaqatigiissutaammat – tamannalu taamanikkut nunani Kalaallit Nunaata attaveqarfigisaani atuutinngimmat.

Taava annertussusileriikkanik ikiorsiissuteqartarnermik aaqqissuussineq atuutilerpoq, aningaasaate­qarfiit pilersinneqarput qaammarsaaneq, ilinniartitaaneq, suliffissanik pilersitsinissaq, sulinngiffe­qar­luni angalanissamut akiliunneqarsinnaaneq isumaginninnerlu siunertaralugit, kiisalu sulisartut højskoliat sananeqarpoq soraarnerussutisiassanullu aningaasaateqarfik SISA pilersinneqarluni. Angusat eqikkarlugit taama taagorneqarsinnaapput. Puigorneqartariaqanngilarlu isumaqatigiissutit tamalaat kalaallit oqaasii pingaarnertut tunngavigalugit suliarineqartalermata aammalu nunaqavissut tikisitallu akissarsiaat assigiittussaatitaalermata.

 

Ukiut ingerlaneranni SIK-mi siulittaasut
• Lars Svendsen 1956-61
• Kaj Johnsen 1961-63
• Ôdâq Olsen 1963-72 / 1973-78 / 1978-80
• Ulf Olsen 1972-73
• Abraham Mikaelsen 1978
• Jens Lyberth 1980-87
• Finn Heilmann 1987 (maaji-oktobari)
• Jonas Fleischer 1987-88 (marsi)
• Jens Johansen 1987-88 (marsi)
• Ole Magnussen 1988-89 (februaari
• Kristian ”Pablo” Poulsen 1989-90
• Jess G. Berthelsen 1990 >
 

Ôdâq Olsenip katillugit ukiuni 16-ini siulittaasuusup politikikkuttaaq malunnaataasa ilagaat Landsrådimut 1975-imit '79-imut ilaasortaatilluni nunamik piginnittussaatitaaneq taasissutigitikkamiuk. Asseq una SIK-p Qaqortumi Sulisartut Højskolianni ataatsimeersuarnerisa ilaannit pisuuvoq. Saamerliulluni issiasoq imaqarniliortoq tassaavoq Kristian Pablo Poulsen, kingusinnerusukkut kattuffimmi sivikitsumik aamma siulittaasuusoq.

Saffiooq Ôdâq Olsen 1960-ikkunni ’70-ikkunnilu ukiut katillugit 16-it siulittaasuunermini sulisar­torpalaartumik isumaginnilluarnissamik pingaartitsilluni ingerlatsivoq ataqqineqaatigillualikkaminik. Pingaarnianngitsumik taamaattorli nukittuumik pissuseqarluni 1977-imi aatsitassarsiorfimmi Maarmorilimmi suliumajunnaarneq siulersorpaa suliffiutillit nunanit tamalaaneersut illua’tunge­ra­lugit – suliffimmilu iliuuseqarneq tamanna nunani allani maluginiarneqarluartoq Kalaallit Nunaanni sulisartut peqatigiinnerannut nukittorsaataangaarpoq.

Ôdâq Olsenip eqqaaneqaatissaanik SIK aningaasaateqarfiliorsimavoq taallugu "Ôdâq Olsenip Aningaasaateqarfia". Sulisartut peqatigiiffiini ukiorpassuarni ilaasortaasimasut aningaasaateqarfimmit tassannga kajumissaatinik nersornaaserneqarsinnaapput nunani tamalaani sulisartut ulluanni tunniunneqartunik. Tamanna immikkoortortaqarfiit siunnersuuteqareernerisigut pisassaaq, taavalu kikkut nersornaatisitinneqassanerannik siulersuisuunerit aalaja­ngiis­sapput.

Jens Lyberth, niuernermi allaffinnilu sulisut peqatigiiffeqarneranni suliniuteqartuusimasoq GAS-imilu isumaqatigiissutilerinermut konsulentiusimasoq, 1970-ikkut naalerneranni ’80-ikkullu aallartin­­neranni siulittaasuunermini kattuffiup inuiaqatigiinni inissisimaneranik akuuneranillu inerisaasuuvoq.

Ullumi SIK-p siulittaasoraa Jess G. Berthelsen, maskiinalerisutut ilinniarsimasoq. Taassuma 1990-imilli kipisuitsumik siulittaasuugami kattuffik ukiut tuusintillit nikinneranni ikaaruppaa, manna tikillugu sivisunerpaamik siulittaasuulluni.

Sulisartut siuttuattut Jess G. Berthelsenip ilisarnaatigaa inuiaqatigiinnik qaammaasaqarneq inuiaqatigiinnilu suleqataarusunneq. Sulisartummi peqatigiiffiisa akissarsianut sulinermilu pissutsinut tunngasut kisiisa ukkatarisariaqanngilaat. Aamma politikkikkut eqqumalluartariaqarput inuiaqa­tigiinni pissutsit ataatsimut isiginiarlugit – isummerfigalugillu. Tassalu taamatut eqqarsarneq ilaatigut tunngavigalugu 2013-imi SIK-p Inuusuttai pilersinneqarput inuusuttut sulisartoqarnikkut inuiaqatigiinnilu pissutsit eqqarsaatigalugit suliniuteqarnissamut kajumissaarumallugit.


(Allaaserisaq una 2017-imi aasakkut allanneqarpoq)