X
GO
da-DKkl-GL
SIK
Sulinngiffeqarluni Angalanermut Aningaasaateqarfik

Piffissaq qinnuteqarfiusoq, qinnuteqarnermi immersugassaq aamma angalanissamik pissarsinissamut piumasaqaataasut.

Angalanissamut qinnuteqarneq

Ukiut tamaasa piffissaq qinnuteqarfiusoq aallartittarpoq ulloq 1. maaji naasarlunilu ulloq 1. aggusti. Taava ukiap ingerlanerani makitsisoqartarpoq aappaaguani angalanissanik.
 

 

Sulinngiffeqarluni angalanermut aningaasaateqarfiup siunertaa:

Siunertaavoq sulisartut SIK-ip isumaqatigiissutai malillugit akissarsiaqartinneqartut – taakkualu ilaqutaasa qaninnerit – sulinngiffeqarlutik angalanissaannut akiliussinnaanissaat. Angalanissanik agguaassineq makitsinikkut pisarpoq, qinnuteqartut piumasaqaatinik eqqortitsisut tamatumani peqatasarlutik.

 

Aningaasaateqarfik sutigut akiliussisinnaava?

Bilitsinut aningaasartuutit kisiisa aningaasaateqarfiup akilertagarai. Aammali angalanikkut periarfissat aaq­qis­­­suussaanerat pissutigalugu najugarisap ornikkallu akornanni (utimulluunniit) aqqutaani unnuisariaqar­to­qaraangat taakku unnuiffissaannut akiliunneqartassapput.

Ilaqutariit ataatsimoorlutik angalaqatigiissapput; imaappoq ataatsikkut aallassapput ataatsikkullu uterlutik.

 

Makitsinermi peqataatinneqassagaanni piumasaqaatit uku eqqortinneqarsimasussaapput:

  • Sulisartup sulisitsisua aningaasaateqarfimmut akiliuteqartartuussaaq.
  • Qinnuteqarnermi immersugassaq eqqortumik immersorneqarsimassaaq.
  • Qinnuteqartoq angalaqatiginiagaalu, tassa aapparisaq katissimasaq/inooqatigisaq qitornallu, najugaqa­tigiissapput (qitornat angalaqataasinnaassagunik 1. januaari 2002-p kingorna inuusimassapput).
  • Qinnuteqartoq ukiut kingulliit sisamat ingerlaneranni makitaasimaguni akiliunneqarlunilu angalallu­ni, makitsinermi peqataatinneqarsinnaanngilaq.
  • Qinnuteqartoq sulinngiffeqarluni angalanermut aningaasaateqarfimmit allamit imaluunniit sulisitsisuminit tapiif­figineqarluni akiliunneqarluniluunnit sulinngiffeqarluni angalasinnaassanngilaq.
  • Qinnuteqartup aapparisaa imaluunniit inooqatigisaa sulinngiffeqarluni angalanermut aningaasaate­qarfimmit al­lamit imaluunniit sulisitsisuminit tapiiffigineqarluni akiliunneqarluniluunnit sulinngiffe­qar­luni anga­lasinnaassanngilaq.
  • Qinnuteqaat kingusinnerpaamik ulloq 1. aggusti 2019 SIP-mit imaluunniit SIK-mit tiguneqarsimassaaq.


Qinnuteqarnermi immersugassap immersorneqarnera:

Immersugassami allanneqassapput qinnuteqartup aqqa, cpr-normua, najugaa, mobiliata normua aamma e-mailadressia. Allanneqassapputtaaq qinnuteqartup suliffia tassanilu atorfia. 

Qinnuteqartup ilaquttani qaninnerpaat angalaqatigerusukkunigit aqqi cpr-normuilu allattussavai, tassa aapparisani/inooqatigisani qitornanilu.

Sumut angalaniarnerluni toqqagassani ataasiinnaq x-ilerneqassaaq; tassa Kalaallit Nunaanni illoqarfimmut­/nunaqarfimmut imaluunniit Københavnimut. Københavnimit ingerlaqqinniaraanni, soorlu Aalborgimut Tirstrupimulluunniit, tamanna nammineq akiligassaavoq.

 


Makitsineq:

Angalanissat agguaanneqarnerat aggustip naalernerani makitsinikkut pisarpoq. Qinnuteqartut tamarmik ki­-ngusinnerpaamik 1. decembari 2019 e-mailikkut akineqassapput. Akissut tassaasinnaavoq 1) angalanissamik pissarsineq, 2) utaqqisunut ilanngunneqarneq, imaluunniit 3) angalanissamut makitaasimannginneq.

 

Qinnuteqarsinnaaneq pillugu apeqqutissaqaraanni:

Sulinngiffeqarluni Angalanernut Aningaasaateqarfimmut tunngasunik apeqqutissaqaraanni, soorlu angalanissanik makitsisarnermut tunngasunik, SIK-p allattoqarfia soorunami paasiniaavigineqarsinnaavoq.

 

Aningaasaateqarfiup siulersuisui:

Aningaasaateqarfik siulersuisoqarpoq aningaasaatigut tunngavissanik aalajangersaasartunik makitsinernilu peqataanissamut suut piumasaqaatigineqarnissaannik aalajangiisartunik. Siulersuisut ukuninnga ilaasortaqarput:

Ludvig Larsen, siulittaasoq (SIK)
Elisabeth L. Hansen (SIK)
Jakob G. Motzfeldt (SIK
Morten W. Selvejer (Namminersorlutik Oqartussat)