X
GO
da-DKkl-GL
SIK
Ukiut 30-t qaangiuppata nunarput ataatsimut isigalugu qanoq isikkoqassava?

11. apriili 2019: SIK-p Nakkutilliisoqarfiata ataatsimiinnerani siulersuisuunerit nalunaarutaannut, siulittaasup Jess G. Berthelsenip saqqummiussaanut, naggasiussaq inuiaqatigiinnut oqallissaarutaavoq. Ikiliartuinnassanngikkutta qanoq iliussaagut? Nunatta siamasissumik inoqarnissaa kissaatigaarput? Apeqqutit angisuut ilaatigut taamaattut oqallisissanngortinneqarput.

Isumaqarpugut piffissanngortoq ilutsinni eqqartussallugu qanoq ililluta tamatta atu­garissaarnerulersinnaanersugut. Tassami maannakkut innuttaasunit aammalu poli­ti­kerit ilaannit tusartuaannarpugut oqariartortunik „illoqarfimmi uani inerisaaniar­pu­gut,  siuarsaaniarpugut, maani inoqarnerulernissarput anguniarlugu“.

Taavalu aamma 2030-mi Nuuk 30.000-inik inoqalersimassasoq anguniarlugu Kom­mu­neqarfik Ser­mer­sooq oqariartorpoq. Illuatungaatigullu aamma taakku oqari­artor­put Naalakkersuisut sulinerusariaqartut kommunini allani illoqarfiit inerisarnissaan­nut.

Tassanilu tassa allunaasaq kittorartarpoq. Mannakkut ajuusaarnaraluartumik suli nu­natsinni innuttaasut ikiliartorpugut, tamannalumi imminermini assut ernumanarpoq. Tassami kommunit ilaata ilungersorluni inoqarnerulernissani anguppagu taava pin­ngit­­soorani kommune alla inukinnerulersimassaaq. Nunarpummi ataatsimut isigalugu amerliartunngilagut. Imaappoq inuiannguit taakkumininnguit kommunit tamarmik pilernguppaat ineri­saa­niarlutik innuttatillu amerlanerulersinniarlugit.

Taavami qanoq iliussaagut immitsinnut arsaartuuteqattaaginnarata nunarput ataa­siu­soq piorsarniassagutsigu? Tassami assersuutigalugu Avannaata Kommuniani Ilu­lissat inoqarnerulersimappata, taava illoqarfiit arlaat inukinnerulersimassaaq.

Aanami piviusoq: Maani nunami ikiliartorpugut. 2009-mit 2018-imut 316-inik iki­leriarsimavugut, naak 2017-imit 2018-imut 17-inik amerlerialaarsimangaluarluta.

Aamma inunngortut toqusunit 360-inik amerlanerusimapput, tamanna­lu soorunami qu­janarlunilu nuannaarutissaavoq. Uanili ajoraluartumik ajutumeer­pu­gut: Nunatsin­niit aallartut nunatsinnut tikittuniit 450-inik amerlanerusimapput. Tas­sa­nilu imaan­naan­ngitsumik suliassaqarpugut. Amerliartoqqilissagutta maani nunatsinneereersut sapin­ngisamik „aallartinnaaversaartariaqarpavut“. Tassaniipporlu suliassaq anner­tooq. Qanoq iliorluta nunaqqatitta nunanut allanut nuunnginnissaat angussavarput?

Aallararnermut peqqutaasutut oqaatigineqartartut arlaliupput: Nunatsin­ni inissa­qar­tinneqannginnatta – suliffissaqannginneq – socialimit ikiorneqarneq naamma­gin­an­ngi­laq – peqqinnissaqarfik ajormat – soraarnin­ngo­rluni Danmarkimi pissarsias­sat an­nertunerupput il.il. Tamarmik atu­garissaarnerunissartik tun­nga­vilersuu­tigisarpaat.

Aamma sulisut suliffeqarfinni aalaakkaannginnerat qanoq iliuuseqarfigineqarluin­nar­ta­ria­qarpoq. Tamanna ilaatigut sulisut namminneq pilersitaraat, ilaatigullu sulisit­sisut pilersitaralugu. Fabrikkit aalaakkaasumik ingerlatinnagit taamatut aamma ingerlajuas­saagut. Taamaattumik nunarput ataatsimut isigalugu tunisassiorfinnut tunisas­siassa­nik pilersuiuarnis­saq aamma soqutigisarilluinnartariaqarparput.

Isumaqarpugut piffissanngortoq ammasumik aporfilersuinata ta­matta atugarissaar­ne­rulernissarput anguniarlugu qanoq iliussanerluta oqaluuserissallutigu.

Kisitsisit piviusut imaapput: Nunatta karsiata kaaviiaartitaanit 7 milliardiusunit Dan­markimit tapiissutit 3,5 milliardiusunit peerneqassappata, taava maan­nakkut innut­taasut 56.000-iusut qaavatigut suli allat inuit 40.000-init ikinnerun­ngitsut sulillutillu akile­raartariaqarput. Imaluunniit qinersinnaavarput taakkuinnaassagutta aki­le­raa­ru­tivut 90 procentinut qaffassallutigit.

Aamma kisitsisit allat piviusut imaapput: Namminersorlutik Oqartussani kommuni­nilu aningasarsiaritinneqartartut 2,7 milliardiupput. Nunat­talu nammineq kaa­vii­aartitai taamaallaat 3 milliardiullutik, Danmarkimit tapiissutigineqartartut ilanngunnagit.

Maannakkut nunatsinni marlunnik angisuunik mittarfittaartoqalerpoq, tassa­ Nuummi Ilulissanilu. Qularutissaanngitsoq aana: Tamatuma kingunerisaanik illoqarfinnut taak­kununnga marlunnut nutserneq annerulissaaq.

Taamaattumik aamma tupinnanngilaq Qeqqata Kommunia ernumammat. Ilami mit­tarfissuit taakku marluk ammarpata Air Greenland pissutissaqavinngikkuni Kangerlus­su­armut minnavianngilaq. Taava maannakkut Kangerlussuarmi inuit 500-t sussappat? Sumut nuussappat? Sumi suliffittaassappat? Immaqa Nuummi suliffittaarsinnaaga­lu­arput. Kisianni sumi ineqassappat? Tassami Nuummi inissaaleqineq annertoqaaq, maan­nakkullu Nuummi inissiat akii amilaarnaannartumik akitsoriartorput.

Taamaattumik ila nunarput ataatsimut tamaat isigalugu inerisaasoqarnissaa piffissan­ngun­­ngin­nerpa? Ukiut 30-t qaangiuppata nunarput ataatsimut isigalugu qanoq isikko­qar­tinnissaa takorloorparput? Ikiliartuinnassaguttalu qanoq iliussaagut?

Aanami qularnanngitsoq: Sattaaserluta qanorlu iliuuseqarata pisut isiginngitsuusaa­gin­narlugit qanoq iliuuseqanngikkutta, immaqa taava illoqarfiit marluk pingasut kisi­mik ajugaassapput. Takorloorsinnaavarput sorliit. Pinngitsooratik Nuuk Ilulissallu – immaqalu Sisimiut illoqarfilluunniit alla. Sinneri ammuinnaq ammuinnaq.

Kommuneqarfik Sermersooq pilersaarutiminik iluatsitsissappat, tassa ukioq 2030-mi Nuummi 30.000-inngussappata, taava sinerissami taamaallaat 25.000-it najugaqaler­si­massapput.

Takussutissiaq matuma ataaniittoq assersuutaannaa­ga­lu­arpoq – kisianni Kommuneqarfik Sermersuup angu­niak­ka­ni iluatsissappagu, allatullu qanoq iliuuseqartoqanngippat, taava illoqarfinni allani nu­naqarfiinilu inoqassutsip 2030-mi qanoq isikkoqarsinnaajumaarneranik tikkuussivoq, apeqqutaavorlu: Ilumut pissutsit taa­maassinnaanerat kissaatigi­neripput?
 

   2019   Ikileriaatit/
Amerleriaatit
 2030 
 Nanortalik  1.659   -1.200   459 
 Qaqortoq  3.154   -1.000   2.154 
 Narsaq 1.629  -1.100  529 
 Paamiut 1.420  -1.100  320 
 Nuuk 18.221  11.779  30.000 
 Maniitsoq 3.176  -900  2.276 
 Sisimiut 6.233  -1.100  5.133 
 Kangaatsiaq 1.217  -579  638 
 Aasiaat 3.338  -1.200  2.138 
 Qasigiannguit 1.161  -700  461 
 Ilulissat 4.873  500  5.373 
 Qeqertarsuaq 871  -600  271 
 Uummannaq 2.212  -700  1.512 
 Upernavik 2.686  -700  1.986 
 Qaanaaq 751  -500  251 
 Tasiilaq 2.949  -700  2.249 
 Ittoqqortoormiit 356  -200  156 

 

Uteqqillugu apeqqutigeqqissavarput: Ilumut taamaammat piffissanngunnginnerpoq nunatta siunissaa aammalu uagut tamatta atugarissaarnerulernissarput anguniarlugu ukioq 2030-mi nunarput qanoq isikkoqassanersoq oqallisigissallugu?

Maannakkummi Nuummut katersuunneq sukkasoorujussuarmik ingerlavoq. Taman­na­ piumagaanni isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaavoq, akueralugulu. Imaluunniit periar­fissap aapparisinnaasaa, tassa nunatta siamasissumik tamarmi inoqarnissaa, suli ilu­mut soqu­­­­tiginerlugu oqallisigisinnaavarput. Tamannamiuna nunatsinni innuttaasunut oqartussaasunullu iluamik oqallisissanngortikkusukkipput.

Taamaattumik sineriammi inerisaaniarta: Avannaani, Qeqqani, Kujataani Tunumilu.

Tassa nunatsinni inuit ikiliartornerat ernumanartorujussuartut isigaarput. Tassami taa­matut ingerlaannassagutta maani nunatsinni sumiiffiit ilaanni sulisussaaleqineq suli annertuseriaannaavoq. Aamma utoqqartatsinnut pilersuisussat ikiliartuinnartil­lugit tassuuna aamma ajornartorsiuteqalissaagut. Akileraartartullu ikiliartortillugit aamma aningaasat isumaginninnermut, peqqinnissaqarfimmut, atuarfeqarfinnut il.il. atugas­sat soorunami ikiliartulissapput.