X
GO
da-DKkl-GL
Piumagunik tamatta taarsersinnaavaatigut


19. februaari 2018: SIK isumaqarpoq tamatta immitsinnut aperisariaqalersugut nu­nar­put ukiut 30-t qaangiuppata qanoq isikkoqartikkusunneripput. Tamanna SIK-p siulittaasuata tusagassiorfinnut nalunaarummi uani tunngavilersorpaa.

 

Ullaaq radioaviisimi Maniitsumi Royal Greenlandip fabrikkiani sulisut oqariartorput kineserit sullere­qi­sut. Ilaana, kineserit pimagunik kalaallit sulisinnaasugut tamatta taarsersinnaavaatigut. Tassa­mi nunanitsinni sulisinnaasugut kineserit amerlassusaannut sanilliulluta suunngilagut. Nunatsinni sulisinnaasugut 26.000-iusugut ki­ne­serit amerlassusiannut sanilliutis­sa­gut­ta taamallaat 0,002 procentiuvugut.

SIK-p erseqqissatigissavaa kineserit sulisinnaassusiat apeqquserne­qanngimmat. Erseqqissaatigeqqissavarput kineserit maanga tikisinneqartut inuttut pineqanngillat, kisiannili uparuarneqartut tassaammata tikisitsisut, tassalu Royal Greenland, Nammi­nersorlutik Oqartussat kiisalu kommunit.

SIK-lliuna una pigaa:

Pissusissamisoorsinnaangilaq Kinaminngaanniit sulisussanik tikisitsisu­gut januaarimi 2017-imi Nanortalimmi suliffiussaaleqisut 25 procentiusut, Kangaatsiami 30 procentiusut, Qaanaami 29 procentiusut, Tasiilami 31 prcentiusut, Narsami 24 procentiusoq.

Tassani takuneqarsinnaavoq qanoq equngasoqartiginersoq. Kineserinik tikisitsivugut su­miif­fiit ilaanni suliffissaaleqineq kanngunaannartumik annertoqisoq. Suli kanngunarneruvoq taamatut suliffissaaleqineq inissisimagaluartoq kineserinik tikisitsigatta. Taannaavorlu inuiaqatigiittut ajorsarnertut taasara.

Taamaattumik tamatta eqqartortariaqalerparput nunarput ukiut 30-t qaangiuppata qa­noq isikkoqassanersoq. Tassami nunani allanisut biilinut ikiinnariarluta illoqar­fimmut allamut suliartorsinnaangilagut, taamatullu illoqarfimmut allamut suliartorni­a­rutta ilaquttavut tamaasa aallaqatigisariaqarpavut. Tassanilu inissiat piareersimasariaqarput, paaqqinnittarfiit piareersimasariaqarput, atuarfeqarfik piareersimasariaqarpoq, aammalu kineseritulli qulakkeerinniffigineqartariaqarpugut ullormiit ullormut angerlartiinnarne­qas­sanata.

Ulluni makkunani kommunit tamarmik siunniussaqarput inerisaaniarlutik, suliffeqarfinnik pilersitsiniarlutik il. il. Kisianni assersuutigalugu 2017-imi inoqassutsimikkut illoqarfiit marluinnaat amerleriarsimapput, tassalu Nuuk Aasiaallu.

Kommunit tamarmik innuttaasut amerliniar­paat suliffeqarfinnillu amerlanerusunik pilersitsiniarlutik. Kisiannili apeqqutaalerpoq taakkunani sulisussat suminngaan­niik aassagaat. Qanoq amerliartorniarpat?

Tassami soorlu Qeqqata Kommunia annertusaaniarpoq suliffeqarfinnillu annertuunik pilersitsilluni, taava aasersuutigiinnalugu Aasianninngaanniit inunnik aallertariaqassapput. Sumimmi allamit pissarsissagamik? Kineserinik? Taava qanoq Aasianni amerliartussappat?

Immitsinnut unammilluta arsaartuullutalu aallartissaagut. Tamatullu piniarutta soorunami kommunit aningaasat tungaatigut ingerlalluarnerpaat ajugaassapput.

Taamaattumik Nu­narput tamaat sinnerlugu qinikkavut aperisariaqalerput, imminnut aperisariaqalerput, uagullu immitsinnut aperisariaqalerpugut: Nu­nar­pununa ukiut 30-it qaangiuppata qanoq isikkoqartikkusukkipput?

Tassami suliffeqarfiit nunaqarfitsinnukarnianngippata taava uagut ornittariaqassavavut, ullumikkutut kineserinut sullittunut isiginnaartuuinnassanngikkuta.


Jess G. Berthelsen
SIK-p siulittaasua