X
GO
da-DKkl-GL
Nunarput ataatsimut qanoq ineriartortinniarparput?

1. maaji 2017

Ataqqinartut sulisartoqatikka.

Ullumikkut ulloq sulisartut ullorsiornissinni pilluangaaritsi, kingumummi ul­lor­sioqqippugut takutinniarlugu uagut siulitta ilungersungaarlutiik ulloq taan­na sulisartut ullorsiortarfissaattut suliniuteqangaarnermikkut angusimagaat, taamaasilluta sulisartut ataatsimoorluta oqariartorsinnaaniassagatta.

Kommunalbestyrelsemut qinerseqqammerpugut, qineqqusaarsimasut aam­malu kommunalbestyrelsemut qinigaasut pilluaritsi, aammalu ilissi qineqqu­saa­qataasimasut pilluaritsi, taamatummi qineqqusaaqataanissigut aamma kivitseqataagassi.

Qineqqusaarnermi kommuunerujussuarni sumiiffinni tamani qineqqusaartut soorunami ineriartortitsinissaminnut qineqqusaaruteqarput, tamannalu pissusissamisoorpoq, tamarmillu qineqqusaarutigaat sumiiffinni inerisaanermik­kut suliffinnik pilersitsinissaq, taamaasilluni sumiiffinni suliffissaaleqineq millisaaffiginiassagamikku, taamatullu sumiiffinni allanut noorarneq unitsissinnaassallugu neriuutigigamikku.

Kisianni atagu pissusiviusunut pulalaarta. Inuiannguit maani nunarujussuarmi taamaallaat 55.750-iuvugut, sulilu ajoraluartumik ikiliartorluta, taamatullu iki­liartuinnassagutta ukioq 2030-imi 54.251-iinnanngorsimassaagut, tassa 1.299-inik ikileriarluta.

Naatsumik oqaatigalugu inuiannguusugut maani nunarujussuarmi tamatta kommuunerujussuarni sapinngisamik suliffeqarfinnik inissianillu pilersitsinikkut 55.750-it pissarsiariniarsaraagut. Tassami imaappoq, sumiiffinni meeqqi­orneq annertusinngippat, kommuunerujussuarni inuit qarmakkagut / aggersakkagut, nuutsinniakkagut inuiaat taakkuinnaapput.

Allatut oqaatigalugu nunatta avataaniik inunnik nuutsitsinngikkutta uagutsin­nut ”arsaartussaagut” / ”mangiassaagut”.

Pissusiviusummi ilaatigut imaammata, sumiiffiit ilaanni suliffiuteqareerpugut sulisussaaleqiffiusunik, sumiiffiillu ilaanni sulisussaaleqineq annertoqaluni, tas­salu sumiiffiit ilaanni sulisussaaleqiffiusuni illoqarfinniik allanniik suliartor­to­qarnianngippat imaluunniit nuuttoqarnianngippat periarfissatuaavoq ava­taaninngaanniik nunatsinnut nuutsitsinissaq.

Piviusut aamma imaapput sumiiffiit ilaanni inissiarsuarnik isaterivugut / pii­aa­vugut, inissiarsuit taakkua ukiut arlaqalermata nuuffigineqaratik inuttassaqanngimmata, illuanilli aamma sumiiffiit ilaanni inissaaleqisoqaqaluni.

Inuiannguit taakkuusugut amerliartunngikkutta siunissami immitsinnut unam­milluta sumiiffinninngaanniik arsaartuiniarsarissaagut. Aningaasaate­qarnerit ajugaassapput – taamaattuaannarpormi, inatsisitigut arlaatigut aqunneqanngikkunik.

Taamaattumik isumaqarpunga piffissanngortoq immitsinnut aperissalluta nunarujussuarput angeqisoq, inukeqisoq, siunissami qanoq ineriartortinniarparput ? Pisuussutigullu nuna tamaat isigalugu qanoq agguataarniarpagut ?

Maannakkut nunatta pisuussutai annertunerpaat tassaapput aalisakkat,  min­nerungitsumik qalerallit raajallu, saarullilli aamma malinnaalerput. Allanimmi maannakkut aningaasarsiorfeqanngilagut, aatsitassarsiorfik ataaseq aallarnisartoq eqqaassanngikkutsigu.

Aanalu qularnanngitsoq qalerallit taakkupput nuanatta avaannaani ukiuni ki­ngullerni annertoqisumik inuussutissarsiutigineqartut, nunattalu karsianut an­nertuumik pilersueqataasut aammalu annertuumik sulisussanik pisariaqar­titsisut. Assersuutigalugu 2030-mi Nuummi 30.000-nngorsimassagutta taava kikkut nunatta avannaani aalisakkerissappat ? aalisakkerinerlu maannakkut nunatsinnut annertunerpaamik pilersuisuusoq allamimmi peqannginnatta, taava pisariaqalissaaq, assersuutigalugu Kinamiik sulisussanik pissarsinissaq.

Pissusiviusortaaq aamma uaniippoq Nuummut nuttarneq taamatut ingerlaan­nassappat 2030-imi Nuummi inuit 21.555-nngorsimassapput, taakkualu kisitisit aamma piviusuupput. Tassa qanorluunniit kisitsisinik nikisitseqattaaraluarutta pissusiviusut taamaapput.

Isertuussimanngisaannarparput SIK-miik neriukkatta Kujataani aatsitassar­si­orneq aallartissasoq, taalluaannarlugu Narsaq. Taanna ammarpat ingerlallualerlunilu nunallu sumiiffiinut, soorlu assersuutigalugu Nuummut inuit noorar­simappata, taava taamanikkornissamut kujataani kikkut sulisorissavagut ? Maannakkummi Nunatta kujataa inuerukkiartorpoq, tamannami kisitsisit ta­kutippaat. Ullumikkut politikkerimik ataatsimilluunniit ersarissumik oqariar­tor­tumik tusaanikuunngilanga kujataani atorsinnaasumik ineriartortitsinermik tikkuussisinaasumik – aatsitassarsiorneq eqqaassanngikkaanni.

Pissusiviusummi imaammata, maannakkut Namminersorlutik Oqartussat su­liffeqarfiutaat amerlasuunik sulisullit annertunerpaartaat Nuummi inissisi­map­put, taakkuuppullu annertoqisumik Nuummi illoqarfiup siuariartorneran­nut pilersuisut, suliffeqarfiimmi taakkua annertoqisumik suliffeqarfinnik allanik suliassaqartitsisuupput.

Uani erseqqissaatigisariaqarpara Nuuk taannaammat maannakkut ersarissu­mik taamatut pilersaaruteqarluni saqqummertoq. Nuuk taagakku piaarinerunngilaq, tassami pilersaaarutit Nuummiimmata, maannakkullu takusinnaan­nginnakku ersarissumik Sermersooq tamaat inerisassallugu qanoq pilersaaruteqartoqarnersoq, Paamiummi ? Tasiilarmi ? Ittoqoortoormiummi ? Qeqertarsuatsiaammi ? Taavalu Sermersooq kommuuni pilersaarpat 2030-imi 30.000-inik Nuummiittoqassasoq, taava kikkut Paamiuniissappat kikkullu Tasiilamiissappat ?

Taava takorloortigu Ilulissat aaliangerpoq siunniussaqarlunilu ukioq 2030-mi 26.000-nik inoqalerniarlutik, tamannalu piviusunngoriaannaavoq takornariaqarneq aammalu aalisarneq taamatut ingerlaannassappat, taava nunatta avannaani upernavikkut eqqaanni qaleraleqarfissuarmi  kikkut sulissappat aammalu kikkut pilersuissappat ?

Tassaniippullu Inatsisartugut. Taakkuuppummi nunarput ataatsimut isigalugu qanoq ineriartortinneqassanersoq annertuumik aaliangiisussat.

Isumaqarpunga immitsinnut arsaartuutiinnassanngikkutta piffissanngortoq ukiuni 30-ini tulliuttuni nunarput ataatsimut isigalu­gu qanoq ineriartortinneqassanersoq aaliangersaasoqarnissaa.

Una pivara Nuna tamakkerlugu qinikkagut akisussaaffeqarlutik aaliangerniarlik nunarput ukiuni tulliuttuni 30-ni qanoq ineriartortinneqassanersoq. Ua­gut Sulisitsisut Sulisartullu kattuffii malinnaajumaarpugut, aaliangigaallu naa­per­torlugu uagut pilersaarusiussaagut. Kikkummi allat aaliangiissagaluaramik ? Tamattami soqutigisaraarput kommuunitta pitsaanerpaamik ineriartortinne­qarnissaa, aamma taamaattussaavoq. Takorloorsinnaanngilara Kommuuneru­jussuit namminneq oqassasut: a’ajunngilarmi maani inerisaanngikkaluarus­si. Taamaattumik aaliangiisussatuat tassaapput Inatsisartugut – qinikkagut, nunatta ineriartortinneqarnissaannut pisussaaffilikkagut.

Qineqqusaarneq naammassereermat qinersisoqareermallu ”merialaartaria­qar­punga”. Qineqqusaarnerup ilaani Partiimik aaliangersimasumi qineq­qu­saar­toq aammalu qinigaasoq oqariartoqattaarpoq inuit ikiorserneqarnissartik naatsorsuutigiinnassanngikkaat suliartortariaqartullu. Miserratigissanngilara qamuuna annerama, tassami assersuutigalugu suliffissaaleqiffiusuni Tasiila­mi, Qaanaami, Narsami il.il. ilaasortagut qanorluunniit illoqarfitsik 50-eriarlu­gu kaveqattaarlugu suliffissarsioraluarunik suliffissaqanngillat. Taakkuullunilu annernarsimassaqaaq taamatut oqariartorfigineqarluni.Aammami eqqaamaneqartariaqarmat sineriassuatsinni ilaasortaqarpugut ul­lormut taamaallaat 2 tiimiinnaq sulisartunik, aamma ilaasortarpaassuaqarpu­gut 4-5-6 tiimiinnaq sulisartunik. Imaanngilaq namminneq aaliangeraat akun­nerit taakku taamaallaat sulissallutik. Taamaammat eqiasuttutullusooq immin­nut pilersorumanngitsutut naliliiffigineqassanngillat.

Kiisalu ilaasortarpassuagut suliffissaqannginnertik, aammalu sumiiffiit ilaanni inissaqannginnertik peqqutigalugu Danmarkimut nuussimasut maanga nuna­mut utertinniarutsigit inunnik isumaginninnikkut aaqqissuussinerput ullumik­kornit pitsaanerujussuusariaqarpoq. Tassami ataasiaannarata naammattoor­tarparput ilaasortagut sap. ak. marlukkaarlugit taamaallaat 800,00 kronimik ikiorsiiffigineqartut. Ullumikkullu 800,00 kroni qanoq ililluni inuussutigineqar­sinnaagami ? Naatsumik oqaatigalugu inoqatigut ukiorpassuit akileraarsimasut sulisimasut suliffeerunnerat pillugu taamatut atugassaqartissinnaagutsigit tupigusuutigissanngilarput aaliangertarmata Danmarkimut nuunniarlutik.

Naggataatigullu qinikkagut inakkumavakka aningaasaatilissuarnik maanga nu­namut qammaaqqullugit, nassuerutigisariaqarparpummi maani nunami aningaasaatigut killeqartut. Kajumissaarniarsigit maani nunami sorsuffiunngitsumi toqqissisimanartumi pitsaasumillu akitsuutitigut akileraatutitigullu atugassaqarfiusumi suliffeqarfinnik pilersitseqqullugit. Nunarpassuarni ilinniarsimanngitsut elektonikkimut tunngasunik suliaqartinneqartarput, isuma­qarpungalu manni nunami tamakkununnga unammillersinnaakutsoortugut, sulisartoqatigummi nalunngikkunikku suliffeqarfimmi aningaasarsiatigut pitsaasumik atugassaqartinneqarlutik aammalu ullormut 8 tiimi sulisinneqarsin­naallutik suliartussaqqaarput.

Naggataatigut misigisimavunga imatut oqariartortariaqarlunga: Ukiuni kingullerni meeqqat atugaat pitsaanerulersin­ne­qartariaqartut oqariartuutigineqartuarpoq, tamannalumi aamma pissusissamisoorpoq. Meeq­qa­gummi taakkuupput maani nunami asasatsinni ingerlatitseqqiisussat.

Soorunami ilaannikkut pisariaqartassaaq allatut ajornnavitsillugu meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsinnaanissaat, kisianni uanga qa­muuna anniartarpugunga paaqqinnittarfinnik ulloq unnuarlu angerlarsimaffigineqarsinnaasunik ammaasoqaraangat, nuannaarutissatullu isiginngisaannarlugu. Illuatungaatigulli inuiaqatigiittut ajorsarnertut isigisarpara.

Taamaattuminguna sapinngisamik angajoqqaat suliffissaannik ataavartumik tunineqartariaqartut. Taannaannaangitsorli aamma aningaasarsialerneqarta­riaqarput inuussutigisinnaasaminnik, meeqqaminillu naammaginartumik isumaginnissinnaanngortillugit. Ataasiaannarnangami Inatsisartunut ilaasortat oqariartortut tusartarpakka SIK-p aningaasarsiai appasippallaartut, aammalu immikkut SIK-oorkormiunut aaqqissuussisoqartariaqartoq.

Ilisimassavarsi isumatigiinniarnermi tamatigut piumasaqartarpugut ilaasortatta annertunerpaamik aningaasarsiaqartinneqarnissaat, akiligassat tamatumani aammattaaq eqqarsaatigalugit, kisianni ilissi isumaqatigiinniartitassi, malugalugu ilissi isumaqatigiinniartitassi annikinnerpaamik tunineqarnissarput anguniartuaannarpaat. Eqqaamassavarsimi uagut SIK-miik aningaasivissinnut matuersaat tigumminngilarput, ilissilu isumaqatigiinniartitasi pinngitsaalillugit matuersaammik arsaarsinnaanngilagut. Taamaattumik ilumut kis­saatigigussiuk ilaasortagut annertunerusumik aningaasarsiaqassasut, taava tamanna takutissiuk, isumaqatigiinniartitasi pisussaaffilerlugit SIK isumaqati­giinniartillugu aningaasarsiatigut annertunerusumik tunisisariaqartut.

Tassami eqqaamavarput siorna SIK-p qassimiuaartitsinerani Inuit Ataqatigiit siulittaasuat oqariartortoq SIK-p isumaqatigiissutaanik atuisut aningaasarsiakippallaartut. Soorlulusooq assuaraluta. Maannakkut periarfissaqarpusi ta­man­na qanoq iliuuseqarfigissallugu, tassami Naalakkersuisooqataalernikuu­vusi. Takutissiuk taamatut oqariartornersi asuli oqaasiinnaanngitsoq, minnerunngitsumik maannakkut aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik tigum­milernikuugissi ilisimallugu.

Ataqqinartut Sulisartoqatikka eqqaamajuassavarsi manna nuna ingerlanne­qarsinaanngimmat ilisseqartinnagu, ilisseqanngippammi nunarput ullumikku­tut angusaqarsimassanngikkaluarpoq. Nalunngilara oqariartorfigineqartuartu­gut pikkorluppallaartugut, nalunngilara oqarfigineqartuartugut, suliartor­sinnaanngitsugut. Uangali upperaara akisussaaffimmik tunineqarutta tatigine­qarlutalu minnerunngitsumillu upperinninnermik tunineqarutta nuna man­na aamma siumut aallartissaqqaaripput. Aammali ilisimassavarput taa­matut upperinninneq, tatigineqarneq, aammalu akisussaaffimmik tunisineq aamma illuatungaatigut pisussaaffiliinermik tunniussisartoq. Tamannalu upperalugu tasioqatigiilluta ikioqatigiilluta ingerlasa massuma nunatta ineritikkiartoqqinneqarnissaa angutserlugu. Tamanna  upperigutsigu manna nuna nammineerluta ingerlassinnaanissaa qanilleriangaatsiassavarput, taamaatto­qassappalli aamma naleqqussarsinnaasariaqarluta ilisimassavarput. Kisianni ataqqinartut sulisartoqatikka nunarsuarmioqatitsinnut mattutinngisaannassaagut, illuatungaatigulli ammarluta suleqatigisinnaasagut tamaasa suleqati­gissavagut, pissutsinullu nutaanut mattunnata, nunarsuarmi kaavitsillugu pis­sutsit nutaat aammalu unammisassat nutaat takkuttuassapput. Inoqatitsinnullu allanut upperisaq aallaavigalugu ammillu qalipaataa aallaavigalugu asis­sunngisaannarta, tamannami iluaqutaanngisaannartoq silarsuup oqaluttuarisaanerata takutittuarpaa, illuattungaatigulli inoqatitsinnut kikkuugaluartu­nulluunniit ataqqinninnermik takutitsisarta, inoqatinummi asissuineq ataq­qe­qatigiinnermik pilersitsinngisaannarpoq, akiniaaneq toqqissisimanermik pilersitsinngisaannarpoq. Illuatungaatigulli ataqqeqatigiinneq, suleqatigiinnissamik pilersitsisarpoq, qaqugorsuarmullu ataqqeqatigiittumik suleqatigiinnissamik pilersitsisarluni.

Kingumut ullorsiornissinni pilluakutsooritsi. Ullorsiorluarisilu.

Jess G. Berthelsen
Kattuffiup siulittaasua