X
GO
da-DKkl-GL
Siulittaasup maajip aallaqqaataani oqalugiaataa

 

1. maaji 2018: Nunani tamalaani sulisartut ulluat ullumi ingerlaaqatigiinnertigut oqalugiarnertigullu malunnartinniarneqarpoq. SIK-p siulittaasuata Jess G. Berthelsenip Nuummi Katersortarfimmi oqalugiaataa maani atuaruk.

 

Sulisartut ataqqinartut, nunarsuarmi sulisartut ulluanni ullorsiornissinni tamassi pilluangaaritsi.

Pinngitsoorusunngilagulli Inatsisartunut qineqqusaarsimasut aammalu qinigaasut periarfissaq manna iluatsillugu pilluaqqussallugit. Ilissimi sassarsimavusi nunarput inuilu sullikkusullugit, sumilluunniit partiimit aallaaveqaraluarussi.

 

Ukiormanna sulisartut ulluanni sammerusuppara ukiuni kingullerni annertujartuinnartumik nunanit allanit sulisussanik tikisitsisariaqartarneq.

Kingullertigut allaat siusinnerusukkut tikisitanit suliffigineqartarsimanngitsuni, tassa aalisakkerivinni, nunarsuup illuatungaaninngaanniit tikisitsisoqartalerpoq. Tassa kineserinik. Illoqarfinni pineqartuni aammalu nunaqarfinni illoqarfinnilu taakkununnga qanittuni ilaatigut suliffissaaleqisoqaraluarpoq.

Tassami assersuutigalugu Maniitsumi eqqaanilu taamaasinerani suliffissaaleqisutut 200-t nalunaarsorneqarsimapput - taamaasilluni aperisariaqalerluni: Qanoq ililluni akilersinnaava nunarsuup illuatungaaninngaanniit tikisitsinissaq, uffa illoqarfimmi qanigisaanilu aningaasat ikinniararsuit atorlugit sulisussanik pissarsisoqarsinnaagaluartoq?

Ukiut qulit kingumut qiviarutta aalisakkeriviit ammasarneri aalaakkaasimanngillat, tassa uneqattaartuartarsimapput. Sulisut angerlartinneqaannartarneri assut akulikissimapput, tamannalu soorunami sulisartunut assut kipiluttunartarsimavoq. Kisianni qujanartumik ukiuni kingullerni fabrikkit ingerlanneqarnerat eqqarsaatigalugu assut pitsanngoriaallassimavoq - allaat ingerlaneri imak aalaakkaatigilersimapput, massakkut sulisussanik amigaateqartarlutik.

Taamaariarmat sulisartut assut upissunneqartarput, sulisussaaleqisarnermut pisuu­tin­neqarlutik. Takorluulaariarsiulli aamma sulisartunut qanoq kipiluttunartigisimassasoq suliartulaaginnarlutik angerlartinneqaannartaramik, suliassaqannginna­min­­­ngooq.

Taamaattumik aalisakkeriviit suliffigissallugit kajumerineqartarsimanngillat. Qularutiginngilarali sulisartut takusinnaalerunikku aalisakkeriviit uneqattaaratik ingerlaannartut, taava aamma suliffigissallugit orniginerulissavaat.

 

Taamatulliuna inuiaqatigiittut killinnerput sumik aallaaveqartoq?

Sumiiffiit ilaanni sulisussanik amigaateqarput, sumiiffiillu ilaanni suliffissaaleqinerujussuaqarpoq. Allaammi nunaqarfiit ilaanni suliffissaaleqinerup 40% pallittarpai.

Taannaannaangilarli: Sumiiffiit ilaanni inissiarpassuit matuinnarneqarsimapput, uf­fa ilaatigut maani Nuummi ilaasortavut ukiuni 15-ini utaqqisariaqartartut initaarniarlutik. Takorloorsiuk qanoq inummut kipiluttunartigisinnaasoq taamak sivisutigisu­mik initaarnissamut utaqqisariaqarluni, kipiluttunnaannaranili inummut qanoq se­qutseritigisinnaatigisoq inissaqartitaanani – allaammi ilaqutariit avissaartinne­qar­nerannik kinguneqarsinnaasarluni.

Aap, inuiattut aaqqissuussaanerput pimoorullugu qiviartariaqalerparput. Tassami su­miiffiit ilaanni suliffissaaleqinerujussuaq aammalu sumiiffiit ilaanni inissaaleqinerujussuaq inuiattut aaqqissuussaanitsinnik ilaatigut pissuteqarpoq. Tamannalu nuanniikkaluarpalluunniit pinngitsoornagu maannakkut eqqartortariaqalerparput.

 

Mannakkut kommunerujussuanngortut tamarmik siunniuppaat sumiiffinni ineri­saa­­niarlutik. Aamma tamanna pissusissamisoorpoq, tamannalu imminermini tupin­nan­ngilaq. Siunniuppaat suliffeqarfinnik pilersitsinermikkut kommuniminni innut­taasut amerlissasut, taamaasillutimmi aamma akileraarsinnaasut amerlissammata.

Taamaattoq ataatsimik maani nunatsinni ajornartorsiuteqarpugut, tassalu amer­li­ar­­torata ikiliartoratta.

Piviusoq unaavoq Nuummut nuttarneq suli annertusiartortoq. Ukiuni kingullerni qu­lini Nuummut nuuttartut agguaqatigiissillugit ukiumut 250-it missaaniipput, tas­sa­ni ilaareerlutik toqukkut qimaguttut aammalu inunngortut. Nuummullu nuttar­neq taamatut ingerlaannassappat 2030-mi maani tassani innuttaasut 21.000-in­ngor­simassapput - imaappoq 3.000-inik amerleriarsimassaagut, maannakkummi 18.000-it angoreeratsigit.

Taava apeqqutaalersoq unaavoq: inuit sumut nuussagamik?Ukiup 2030-p tungaa­nut inuit nuuttussat 3.000-it suminngaaniissappat – Ilulissaniit ? Aasianniit ? Sisi­mi­uniit ? Imaluunniit Qaqortumiit ? Allatut oqaatigalugu: Kommunit innuttaasa amer­lissutissaat suminngaanniit aaniarpavut ? Tassalu taannarpiaq aamma sulisoqarniarnermut tunngatillugu annertuumik attu­i­voq.

Sanaartorneq annertooq Nuummi ukiuni tulliuttuni ingerlanneqartussaavoq. Tassalumi ilisimasakka naapertorlugit maannakkut sinerissami sanasutut ilinniarsima­sut pingasuinnaat suliffissaaleqillutik – piumagunillu imaasiinnarlutik Nuummi su­liffissar­sisinnaagaluarlutik. Taavami Ilulissani sanaartorneq aallarnisarneqassappat taava kikkut sulissappat, naak sanasussavut?

 

Tassa nunami maani arlaatigut ataqatigiissaarisoqartariaqarpoq. Apeqqutaalerporlu nunarput tamaat qinikkavut politikerit suniarnersut. Qiner­seq­qam­merpugut, aammalu qineqqusaarnermi sumi tamani tusaavavut ilungersuuteqarusuttut sumi tamani inerisaaniarlutik. Tamannalumi aamma imminermini ikkarnaateqanngilaq.

Kisiannili taanna uteqqissavara, aamma uteqattaartuassavara: Politikerit nuna ta­makkerlugu qinikkavut sapiissuseqartariaqarput nunarput ukiut 30-it qangiuppata qanoq isikkoqartinniarnerlugu aalajangersaassallutik. Ullumikkutummi taamatut ingerlaannarniarutta pisullu isiginngitsuusaaginnarlugit, taava ernummatigaara sumiiffiit ilaanni sulisussanik annertujartuinnartumik amigaateqalissasugut, sumiiffiillu ilaan­ni annertunerujartuinnartumik inissaaleqineq atuutilissasoq, naak sumiiffiit ilaanni inissiarpassuit matoraannalersimasut inussaqaratik.

Immaqa piffissanngorpoq oqassalluni sumiiffinni tamani assigiimmik ineriartortit­si­niarneq ajornakusuulersimasoq. Peqqinnissaqarfiimmi qiviaannarutsigu sumiiffiit ilaanni nakorsanik, peqqissaasunik il.il. pissarsiniarneq ajornakusuulersimavoq.

Kisianni aana qularnanngitsoq: Maannakkut nunarput ataatsimut tamaat isigalugu qinikkavut aaliangersaanianngippata immaqa illoqarfiit pingasut kisimik aajugaassapput – sinnerilu ajorsarlutik !

 

Qinikkatta ilaat sulisut ilaannut aalajangersimasunik ilinniagalinnut aningaasarsiaan­nik qaffaaniarlutik neriorsueqat­taar­­taarput – aammalumi qineqqu­saar­ner­mi tamanna nipi tusaavarput. Allaallummi Aningaasaqarnermut Naalakkersui­soq si­orna tusaavarput neriorsuisoq perorsaasut annerusumik aningaasarsialerni­ar­lu­git.

(Asseq toqqorsivimmit)

 

Ok, ajunngilaq, takorloortigu tamanna piviusunngortinneqartoq, kikkullu tamarmik perorsaasunngornialersut. Taavami kikkut sanasuussappat, kikkut ruujorilerissap­pat, kikkut qalipaasuussappat ? il.il.

Illuatungaatigut ilisimallugulu nalunngilarput aalisakkerivinni sulisussanik sumiiffiit ilaanni amigaateqaleriartuinnartugut. Ullumannalu tikillugu politikerimik ataasiin­nar­­milluunniit oqariartortumik tusaanngilanga fabrikkini sulisut aningaasarsiaat qaf­fanneqartariaqartut tassani sulisussanik amigaateqaratta – uffalu taakkuusut maani nunami napatitsisut, aalisakkerivinnimi sulisoqanngippat perorsaasut ani­ngaasarsiassaqanngillat. Takuneqarsinnaavortaaq aalisartut aningaasarsiaat annertoorujussuarmik qaffasimasut, SIK-lu isumaqarpoq pissusissamisuussasoq iluanaa­rutit ilaannik aamma sulisartut illuartitsivigissallugit.

Taamaammat nassuerutiginiartigu qanorluunniit ilioraluarutta inuiannguit taakkuinnaalluta, sulisinnaasullu eqqarsaatigalugit kisitsisit qanorluunniit mumeqat­taar­tigigaluarutsigit taakkuinnaasut.

Taamaattumik piffissanngorsorinarpoq oqaluuserissallugu nunatsinni ilinniartitaaneq qanoq aaqqissuunneqassanersoq.

Soorunami ajunngilluinnarpoq nunani tamalaani standardit aallaavigalugit ilinniar­finni sumi tamani ilinniartitsiniarneq, nunarsuarmigooq sumi tamani sulisinnaallu­tillu unammisinnaaniassammata.

Kisianni ila maani ilinniartitavut sumut tamanut tamaanga suliartortinniarlugit ilin­niartitsinianngilagut. Maaniuna sulisussatut ilinniartinniarivut. Taamaattumik aam­ma assersuutigalugu inissianik sanartortitseriaaserput aaqqissuuttariaqalinnginner­parput maani pisinnasavut naaperlugit. Tassani aamma eqqarsaatigaara illunik titar­­taa­sartut maani nunatsinni nunaqavissut pissutsinillu ilisimaarinnilluartut peqa­tigalugit aaqqissussisinnaaneq.

Imatulli paasineqassanngilaq pitsaassuseq appariartinneqassasoq. Aamma imatut paasineqassanngilaq meeqqat atuarfianni ilinniartitseriaaseq aappartinneqassasoq. Minnerunngitsumillu imatut paasineqassanngilaq oqaatsinik allanik ilinniarnissaq millisaaffigineqassasoq. Kisianni una pivara nunatsinni amerlassutitsinnut naleqquttumik aaqqissuussinissaq.

 

Kiisalu tikinngitsoorusunngilara soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussineq kingulleq. Tassami ilaatigut pinngitsoorani soraarnerussutisiassanut katersisuus­saa­titaanermik aaqqiisoqarpoq, tamannalu imminermini ajunngilluin­narpoq.

Taamaattoq isumaqarpunga maani soraarnerussutisiassanik suliaqareersunik qa­nin­nerusumik suleqateqarluni aaqqissuunneqarsimasinnaagaluartoq. Ilaatigut pi­vara Grønlandsbankenip pilersitaa ”Qimatut” atorlugu maannakkut aaqqissuussi­so­qarnera. Soorunami tamanna aningaaseriviup iluatigissaqaa aningaasarsiutigis­sagami­uk. Sinneqartoorutimmi inunnut ataasiakkaannut piginnittunut tunniunne­qartussaapput, taakkualu iluanaarutigisussaavaat.

Kisianni uagut soraarnerussutisiassanik aningaasaateqarfitta SISA-p aaqqissuussi­ne­­ra imaappoq iluanaarutit ilaasortanut tamanut agguaanneqartussaallutik. Taa­ma­tullu iliortoqartarpoq.

Taannaannaanngilaq. Soraarnerussutisiassanik aningaasaateqarfik alla, ”PFA So­raar­­neq”, matunialermat inatsisitigut periarfissiisoqarpoq kalaallit maani najuga­qar­tut katersaat uagut tamatta akileraarutitigut akileeqataaffiginikuusavut Dan­mark­imut nuunneqarsinnaasut, taamatullu iliortoqarpoq. Danmarkimullu nuussiso­qarneratigut aningaasat isertinneqartut mittarfiliortitsinermut atorneqar­tussatut siunniunne­qar­put, tassanilu ilaatigut naatsorsuutigineqarsimavoq 250 mio. kr.-iniit 400 mio. kr-it pallillugit landskarsimut nakkartinneqassasut.

Arraa! Ukiuni makkunani alla nipiginngilarput namminiilivinnissaq. Illuatungaati­gul­lu aningaasarpassuit maanngaanniit anninneqarnissaat akueraarput. Taava qaqugu nam­miniilivissagatta ?

Pissusissamisoorpoq maani kattuffiit ”PFA Soraarneq”-mut ilaasortaasimasut aperissallugit aningaasarpassuit nunatsinniit anninneqarnissaat qanoq ilillutik akuersaar­­sin­naagaat, maani nunatsinniiginnartinneqarnerisigut piffissaq ungasinnerusoq eq­qarsaatigalugu nunatsinnut iluaqutaanerussinnanerugaluartut. Naatsumik oqaa­ti­galugu qarlinnut quineruvoq sivikitsumik kissassimaartitseriarluni sukkasuumik nil­lertittussaq – tassami ukiunut 30-inut isigaluni aningaasarpassuit landkarsip an­naasus­saammagit.

Soorunami Namminersorlutik Oqartussat ”PFA Soraarneq”-mi siulersuisunut ilaa­sor­taatitaat Danmarkimut nuussinissamut unissaasimanavianngilluaasarpoq, tassa­mi Mit­tarfeqarfinnut atugassat isertikkusussaqigamikkit.

 

Naggataatigut ataqqinartut sulisartoqatikka ukiuni kingullerni upissunneqarta­qaa­si. Oqaatsit suugaluarnerput ilissinnut tusartinneqartarput maani oqaatigissallugit pissusissamisuunngilluinnartut.

Kisianni ataqqinartut sulisartoqatikka – maani nunami napatitsisuuvusi. Uppilersin­ne­­qassanngilasi sapertusi. Ilisimassavarsi nunami maani imaannaanngeqisumi pikkoreqalusi suliffisi aqqutigalugit napatitsisuugassi. Issittumi nuna manna ilaatigut naakkittaassinnaaqisoq sulisartunit silappaarissunit napatinneqarsinnaavoq.

Sulisartut ulluanni pilluaqqingaaritsi ullorsiorluarisilu.